JYRI KOSOLA: Koneiden Sota  – Droonien läpimurto ja vallankumous

Entinen ”Puolustusvoimien Q” pohtii sodankäynnin tulevaisuutta.

Koneistuva sota muuttaa sodankäyntiä perusteellisesti. Tämä teos on kuvaus kauko-ohjattujen tai itsenäisesti toimivien koneiden kehityksestä ja käytöstä nyt ja tulevaisuudessa.

Ukrainan sodassa sotatekniikan nopea kehitys on ollut verrattavissa toiseen maailmansotaan. Kuvaavaa on, että drooneilla on aiheutettu siinä suurin osa miehistötappioista. Samalla ihmisten rooli sodankäynnissä on muuttunut peruuttamattomasti.

Älykkäiden koneiden myötä sota vetää mukaansa sotilaiden lisäksi koko yhteiskunnan toimintoineen ja ihmisineen. Suurvaltojen välinen kilpailu kiihdyttää kehitystä entisestään.

Jyri Kosola on tekniikan ja sotatieteiden tohtori, entinen sotilasyli-insinööri, insinöörieversti (evp). Hän on toikinut sodankäynnin ja sotateknologian tutkimuksen, kehittämisen ja rakentamisen parissa yli kolme vuosikymmentä, joista viimeisimmän Puolustusvoimien tutkimusjohtajana.

Artikkeli Koneiden Sota ilmestyi ensimmäiseksi ILMATORJUNTAMUSEO.

TUTUSTUMISMATKA KOTISEUDUN SOTAHISTORIAAN
Pohjois-Suomi lähialueineen säästyi sotien 1939-1945 aikana suuremmilta tappioilta pommituksista huolimatta. Harva alueen asukkaista kuitenkaan on tietoinen siitä, mitä lähiympäristössä tapahtui sotien aikana.

Kaupunkien ja kauppaloiden ilmapuolustus taisteli vihollisen ilmahyökkäyksen torjumiseksi useassa eri paikassa. Kirjassa esitellään Pohjois-Suomen ilmapuolustuksen tärkeimpien paikkojen (Rovaniemi, Oulu, Kemi, Tornio ja Kajaani) historiaa pääosin sotapäiväkirjojen, toimintakertomusten ja SA-kuvien avulla.

Kirjassa on lisäksi luettelo kohteiden ilmapuolustusmuistomerkeistä. Tarkempaa tutustumista varten kirjasta löytyy luettelo aihepiiriä koskevasta kirjallisuudesta. Ilmasotahistoriasta ja taisteluvälineistä kiinnostuneet voivat tutustua Ilmatorjuntamuseon monipuolisiin kokoelmiin Tuusulassa.

Artikkeli Pohjois-Suomen ilmapuolustuksen taistelupaikat 1939-1945 ilmestyi ensimmäiseksi ILMATORJUNTAMUSEO.

Onko kolmas maailmansota jo alkanut?

Maailmanpolitiikka on myllerryksessä ja kamppailu idän, lännen ja etelän välillä käy kiivaana. Tulilinja – Ukraina ja uusi maailmanjärjestys tarjoaa ajankohtaisen ja tarkan analyysin siitä, kuinka Ukrainan sisäisestä Maidanin kansannoususta pääsi kehittymään laaja kansainvälinen kriisi, joka on horjuttanut suurvaltasuhteita ja jonka ratkaisu liittyy vahvasti uuden maailmanjärjestyksen muotoutumiseen.

Tapahtumien polttopisteessä on Ukrainan sota ja sen taustalla vaikuttavat historialliset ja geopoliittiset käänteet. Ulkopuoliset voimat ovat osallistuneet Ukrainan poliittiseen kehitykseen ja Kiovan valtakamppailuun alusta lähtien, ja suurvallat ja EU ovat käyttäneet tilannetta omien geopoliittisten intressiensä ajamiseen. Kuinka suurvaltojen strategiat, lännen ja Venäjän vastakkainasettelu sekä Ukrainan tapahtumat kytkeytyvät globaaliin turvallisuusdynamiikkaan? Olemmeko idän ja lännen välisen sodan kynnyksellä?

Kahden kokeneen asiantuntijan yhteisteos yhdistää uusimman sisäpiiritiedon, tutkimuksellisen geopoliittisen syvyyden ja ajankohtaisen kriisinhallinnan tilannekuvan. Teos hyödyntää tuoreita lähteitä ja avaa uuden maailmanjärjestyksen syitä, vaikutuksia ja tulevaisuuden suuntaviivoja poikkeuksellisella tarkkuudella.

Artikkeli Tulilinja: Ukraina ja Uusi Maailmanjärjestys ilmestyi ensimmäiseksi ILMATORJUNTAMUSEO.

Operaatio Nordwind ja panssarilaiva Ilmarisen tragedia.

Suomen laivaston lippulaiva, panssarilaiva Ilmarinen, upposi ajettuaan miinaan Utön edustalla 13. syyskuuta 1941. Aluksen mukana menehtyi 271 miestä, ja tragedia salattiin Mannerheimin määräyksestä syksyyn 1945 asti.

Ilmarisen kohtaloksi koitui hätäisesti valmisteltu suomalais-saksalainen harhautusoperaatio Nordwind, jonka tarkoitus oli saada puna-armeija uskomaan että saksalaiset aikoivat nousta maihin Viron Hiidenmaalle ja Saarenmaalle yhtä aikaa eri ilmansuunnista. Yhteiseen merioperaatioon osallistui myös suomalaisia aluksia.

Ville Jalovaaran Ilmarinen 1941 kertoo ennennäkemättömällä tarkkuudella ja aiemmin tutkimattomien arkistoaineistojen pohjalta operaatio Nordwindin vaiheista, Suomen ja Saksan liittolaissuhteiden jännitteistä sekä uppoavan panssarilaivan miehistön kohtalosta pimeällä Itämerellä.

Ville Jalovaara on Turun ja Helsingin yliopistojen dosentti, jonka aiemmin ilmestyneitä historiateoksia ovat mm. Helsinki 1944 ja Stalinin marionetit?.

Kirjan julkaisupäivä on 21.1.2026. Kirjaa saatavilla Ilmatorjuntamuseon verkkokaupasta helmikuun 9. päivä alkaen. Kirjaa myydään Ilmatorjuntamuseolla Lauantaina 7.2. hintaan 27€/kpl erikoishintaan. Verkkokaupassa hinta ovh 34 euroa.

Artikkeli Ilmarinen 1941 – Operaatio Nordwind ja Suomi ilmestyi ensimmäiseksi ILMATORJUNTAMUSEO.

Talvi- ja Jatkosodissa Tuusula oli tärkeässä roolissa sotilaiden koulutuksessa. Tärkeimpiä sotilasopetuslaitoksia olivat jalkaväen upseereiden koulutuskeskus Suojeluskunnan Päällystökoulu, lottia kouluttanut Lottaopisto ja jalkaväen taistelijoita kenttäarmeijan käyttöön valmistanut Jalkaväen Koulutuskeskus 1. Lisäksi paikkakunnalla oli lyhyempiä aikoja monia muita sotilasyksiköitä, joista tärkein oli vuosina 1940 ja 1941 toiminut 3. Sotasairaala.

Kunnan viranomaiset ja kuntalaiset antoivat kaiken tukensa puolustuslaitoksen toiminnalle. Niiden oli myös koko ajan ponnisteltava auttaakseen sodan takia kärsimään joutuneita. Tuusulalaiset oppilaitokset joutuivat poikkeuksellisen paljon toimimaan tilapäistiloissa, kun sotaväki tarvitsi niiden tiloja käyttöönsä. Kaikesta selvittiin, koska yhteisenä päämääränä oli ponnistella itsenäisen isänmaan säilyttämiseksi myös tulevien sukupolvien hyväksi.

Artikkeli Tuusula sotilaskoulutuksen kehtona 1939-1944 ilmestyi ensimmäiseksi ILMATORJUNTAMUSEO.

Näyttävästi kuvitettu tietokirja maailmansodan hyytävästä päätöksestä ja Suomen sotataipaleen viimeisistä kuukausista.

Keväällä 1945 sota oli ohi lähes koko Suomessa, mutta Käsivarressa taisteltiin yhä. Saksalaiset miehittivät Kilpisjärven suurtuntureita ja rakensivat viimeistä linnoitusta Norjan puolelle rajaa. Suomalaisten sotatoimet ulottuivat myös naapurimaahan. Olosuhteet luhistuvan Saksan miehittämässä Pohjois-Norjassa vaikeutuivat, ja vankileireillä esiintyi jopa kannibalismia.

Sturmbock-menestysteoksen tekijät ovat tutkineet Kilpisjärven sotanäyttämöä maastossa ja arkistoissa. Operaatio Nordlicht valottaa Pohjolan sotahistorian lähes tuntemattomaksi jäänyttä viimeistä vaihetta.

Artikkeli Operaatio Nordlicht ilmestyi ensimmäiseksi ILMATORJUNTAMUSEO.

Artikkeli Lentäjäritari Rolf Winqvist ilmestyi ensimmäiseksi ILMATORJUNTAMUSEO.

Artikkeli Turun Ilmapuolustuksen Taistelupaikat 1939-1944 ilmestyi ensimmäiseksi ILMATORJUNTAMUSEO.

Ilmatorjuntamuseo on saanut myyntiinsä tohtori Lauri Vuorisen tuliterän 28.2.2025 julkaistun väitöskirjan ”Tavaraluotosta idänkaupan pakkopaitaan: Suomen sotilasmateriaalihankinnat Neuvostoliitosta 1959-1970. Kirja käsittelee Neuvostoliitosta hankittua sotilaskalustoa kylmän sodan puolimaissa, kun Puolustusvoimat laajensi koulutuskapasiteettiaan, reservin kokoa, sekä kehittyi sodan jälkeisestä niukkuuden vuosista eteenpäin. Vuosien 1959 ja 1970 välillä suurin osa uusista kalustohankinnoista tuli nimenomaan Neuvostoliitosta. Ilmatorjunnan parissa tämä tarkoitti esimerkiksi ZSU 23-2 -tykkien (23 ItK 61 ”Sergei”) ja ZSU-57-2 ilmatorjuntapanssarivaunujen (SU-57) hankintoja, sekä valmistautumista ohjusaikaan tutusumalla Neuvostoliiton erilaiseen ohjuskalustoon 1960-luvun lopulla. Lauri Vuorisen väitöskirja käsittelee materiaalia ensimmäistä kertaa runsaan lähdeaineiston tukemana laajemmin ja syväluotaavasti. Olivatko hankinnat taloudellisten vai geopoliittisten realiteettien sanelemia on kysymys, jota tutkijat ja sotahistorian harrastajat ovat koettaneet ratkaista aina 1980-luvulta asti, kun keskustelu Neuvostoliitosta muuttui Suomessakin vapaammaksi ja kritiikki itänaapuriamme sekä molemminpuoleisia suhteitamme kohtaan jälleen asteittain sallittiin. Vuorisen teos ottaa nyt osaa tähän keskusteluun kattavan lähdeaineiston tukemana. Ilmatorjuntamuseo toimitti yhdessä Sotamuseon kanssa kuvituskuvia teosta varten vuoden 2024 aikana.

Kirja on pehmeäkantinen ja se on julkaistu Maanpuolustuskorkeakoulussa ilmestyvää Julkaisusarjaa 1 osana Tutkimuksia nro 62.
Sivumäärä: 285
1. painos, 2025

Artikkeli Tavaraluotosta idänkaupan pakkopaitaan Suomen sotilasmateriaalihankinnat Neuvostoliitosta 1959-1970 ilmestyi ensimmäiseksi ILMATORJUNTAMUSEO.

Ilmapuolustuksen taistelupaikat 1939-1944 kirjasarjan 4. osa on nyt tullut myyntiin:

Tutustumismatka kotiseudun sotahistoriaan

Kouvola lähiseutuineen säästyi talvi-, ja jatkosodan aikana 1939-1944 suuremmilta tappioilta pommituksista huolimatta. Harva kaupungin asukas on kuitenkaan tietoinen siitä, mitä lähiympäristössä tapahtui sotien aikana. Kauppalan ilmapuolustus taisteli vihollisen ilmahyökkäysten torjumiseksi useassa eri paikassa. Kirjassa esitellään Kouvolan ilmapuolustuksen tärkeimpien paikkojen historiaa pääosin sotapäiväkirjojen ja SA-kuvien avulla. Kirjassa on lisäksi luettelo ilmapuolustuksen muistomerkeistä. Tarkempaa tutustumista varten kirjasta löytyy luettelo aihepiiriä koskevasta kirjallisuudesta. Ilmasotahistoriasta ja taisteluvälineistä kiinnostuneet voivat tutustua Ilmatorjuntamuseon monipuolisiin kokoelmiin Tuusulassa.

Artikkeli Kouvolan Ilmapuolustuksen taistelupaikat 1939-1944 ilmestyi ensimmäiseksi ILMATORJUNTAMUSEO.